Hiidenveden kalasto

Järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden perusteella. Kalasto on yksi biologinen indikaattori, jolla arvioidaan vesistön kuntoa. Hiidenvedellä on melko monipuolinen kalaston rakenne, ja valtalajien vaihtelu on suurta järven altaiden välillä. Särkikalatkannat ovat kuitenkin runsaita petokalakantojen jäädessä pienemmiksi. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu myös myönteisiä merkkejä kalaston rakenteessa: petokalakannat ovat vahvistuneet ja särkikalojen biomassaosuus on vähentynyt.

Tällä hetkellä Hiidenvedellä ei tehdä laajamittaista hoitokalastusta; ravintoverkon erityispiirteinen vuoksi hoitokalastustoimenpiteillä ei ole saatu aikaan tehokkaita tuloksia. Järven kunnostustoimenpiteiden pääpaino on suunnattu valuma-alueen kunnostukseen.

Kuore

Kuore on Kiihkelyksenselän ulappa-alueen valtalaji ja merkittävä tekijä rehevöitymisen hillitsemisessä Hiidenvedellä. Kuoreet saalistavat sulkasääsken toukkia, jotka kiihdyttävät rehevöitymistä saalistamalla leviä ravinnokseen käyttävää eläinplanktonia. Kuoreen tärkeän roolin vuoksi Hiidenvedellä on toistaiseksi luovuttu lajin kantoja pienentävästä hoitokalastuksesta. Helsingin yliopiston tutkimuksista kävi ilmi, että tiheimmässä sulkasääskikerroksessa, 11–13 metrin syvyydellä, esiintyi miltei yksinomaan kuoretta (99,8 %). Myös pohjanläheisen veden hapettaminen on osoittautunut haitalliseksi viileissä vesissä viihtyvälle kuoreelle, koska hapetus nostaa veden lämpötilaa.

Särkikalat

Järven kalasto on vahvasti särkipainotteinen. Särki, sulkava, salakka, sorva, lahna ja pasuri ovat yleisiä lajeja. Myös särkikalat on osatekijä leväkasvustojen pienentämisessä saalistaessaan sulkasääsken toukkia silloin, kun niitä esiintyy erityisen paljon.

Kuha

Kuha on Hiidenveden kalastajien suosikki ja järven kuhakanta onkin vahva. Kuha oli painosaaliissa tärkein laji Mustionselällä. Piikkieväisenä ja terävähampaisena petokalana kuha osallistuu järven puhdistustalkoisiin saalistamalla pienempiä kaloja. Kuha suosii Hiidenveden kaltaisia reheviä ja sameita vesiä, mutta sietää huonosti vähähappisuutta. Kuhakannan turvaamiseksi on tärkeää, että saaliiksi päätyy sukukypsyyden saavuttaneita yksilöitä.

Ahven

Hiidenveden ahvenkanta on vahvistunut etenkin Mustionselällä. Ahvenkannan lisääntymisen arvioidaan liittyvän kuhan runsastumiseen ja särkikalojen suhteelliseen vähenemiseen.

Järvi Hoi -hanke

Järvi Hoi -hankkeessa (2012–2014) tutkittiin mahdollisuuksia kohdennetun hoitokalastuksen toteuttamiseen Hiidenveden kaltaisilla järvillä, joilla ravintoverkon rakenne ei mahdollista perinteisen hoitokalastusmallin käyttöä. Hankkeessa tutkittiin myös ravintoverkkokunnostuksen mahdollisuuksia kalastonhoidollisina toimenpiteinä. Tutkimustulokissa todettiin, että selektiivistä hoitokalastusta voidaan tehdä vasta ulkoisen kuormituksen vähennyttyä merkittävästi.